Siikalatvan seurakunnan historiaa

Varhaisin seurakunta, johon Siikajokilaakson ihmiset kuuluivat, oli Salon (Saloisten) seurakunta, joka perustettiin jo 1300-luvulla. Siikajoen seurakunta latvavesineen erotettiin Salosta omaksi seurakunnaksi 1689. Siikalatvan seurakunnan kappelit Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Pyhäntä muodostivat vanhastaan Siikajoen emäseurakuntaan kuuluvan Pulkkilan kappeliseurakunnan, joka perustettiin 1671. Nykyään Siikalatvan seurakuntaan kuuluu Kestilän kappeli, Piippolan kappeli, Pulkkilan kappeli, Pyhännän kappeli sekä Rantsilan kappeli.

Salon jälkeen siikalatvasten lähin kirkko oli Sipolankylään 1600-luvun puolivälissä rakennettu vaatimaton saarnahuone, joka ei kenties koskaan ehtinyt tulla aivan valmiiksi. Rantsilaan valmistui kappelikirkko vuoteen 1664 mennessä, Pulkkilaan vuonna 1671, mutta se vihittiin käyttöön vasta 1695. Kun pulkkiset vuonna 1757 saivat luvan rakentaa uuden kirkon entisen, huonokuntoisen paikalle, piipposet ryhtyivät tarmokkaisiin toimiin saadakseen uuden kirkon omaan kyläänsä, vedoten siinä yhteydessä jopa kuninkaaseen. Lopputuloksena kissanhännänvedosta oli, että molemmat saivat uuden kirkkonsa vuoden 1770 tienoilla. Kirkot vihittiin samalla kertaa. Pulkkila säilytti kappeliasemansa ja Piippolasta tuli saarnahuonekunta.

 

1820-luvulla Siikajoen pitäjään kuuluivat emäseurakunta Siikajoki sekä Paavolan, Rantsilan, Pulkkilan ja Piippolan kappeliseurakunnat.

Vuonna 1845 seurakuntien hallintojärjestelyt muuttuivat, millä tuli olemaan suuri merkitys koko alueelle ja sen ihmisille. Siikalatvan emäseurakunnaksi tuli Piippola, ja Pulkkilasta ja Kestilästä sen kappeliseurakuntia.

Seuraava suuri muutos tapahtui vasta 2000-luvun alkuvuosina. Silloin kirkossamme alkoi voimakas liike pienten ja vähävaraisten seurakuntien yhdistämiseksi. Taustalla on kirkon merkittävästi heikentynyt tulopohja ja siitä johtuva avustusmahdollisuuksien heikkeneminen. Siikalatvan seurakunnat Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Pyhäntä päättivät seurakuntien yhdistämisestä siten, että kaikista seurakunnista tuli tasa-arvoisia kappeliseurakuntia. Tällainen rakenne on tiettävästi ensimmäinen koko kirkossamme. Uuden seurakunnan kirkkoherraksi ehdotettiin Piippolan kirkkoherra Erkki Piriä. Toisista kirkkoherroista tuli kappalaisia. Kirkkohallitus vahvisti ratkaisun niin, että vuoden 2006 alusta aloitti uusi Siikalatvan seurakunta. Vuoden 2008 alusta liittyi Rantsila Siikalatvan seurakuntaan.

Raahen rovastikunta lakkautettiin vuoden 2018 lopussa. Siikalatvan ja Raahen seurakunnat liitettiin Limingan rovastikuntaan 1.1.2019 alkaen. Limingan rovastikuntaan kuuluvat myös Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven seurakunnat.

 

Lähde: Tapio Leinonen, Kirkosta ja kirkon juurelta. Gummerus Jyväskylä 2006.