Kuori kirkossa keskeisin

 

Muutamia vuosia sitten Rauhan Tervehdys -lehdessä kysyttiin seurakuntalaisilta kotikirkon rakkainta paikkaa. Ajattelin jo tuolloin: Kestilän kirkossa minulle muistojen ja tunteiden kohde on kirkon etuosa eli kuori.

 

Ensimmäisellä ehtoollisella käynti ujostutti. Vihkisiunauksen aikana alttarikaiteen sametti siveli käsisyrjää. Hääkuvista huomaa ruusujen värin sointuvan kaiteeseen, jonka anoppi muisti puolisonsa verhoilemaksi. Myöhemmin kulunut kaidekangas on saanut väistyä.

 

Perhekerhoon osallistuvana äitinä jännitin pääsiäisyön messun lukuvuoroa. Toisella kertaa juoksemaan oppinut pienokainen kirmasi penkistä tarkastelmaan saarnaa pitävää pappia. Kouluunmenevien siunaaminen liikutti.

 

Osallistuessani perheemme rippikoululaisen kanssa kirkon siivoustalkoisiin saimme kohteeksemme juuri kuorin. Aikuistuvien nuorten konfirmaatio teki haikeaksi: lapset varttuvat. Tyttären häiden kirkko-osuudesta jäivät mieleen erityisesti alttarialueen tapahtumat.

 

Ensi pyhä on valvomisen sunnuntai. Tekstissään Unta vai valvetta? Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori Katri Kuusikallio (<evl.fi/verkkokirkko/hartaudet/sana-sinulle>) toteaa marraskuun kirkollisten aiheitten liittyvän elämän rajallisuuteen ja kuolemaan. Saman tien hän muistuttaa: ”Valvominen ei tarkoita pelon vallassa elämistä, vaan se on elämänrohkeutta.”

 

Mielestäni elämänrohkeutta on esimerkiksi ottaa lapsenlapset mukaan isovanhempiensa hautajaisiin.

 

Muistelen erään nuoren naisen kerrontaa siitä, kuinka hän vanhempansa arkun perässä kirkon tultuaaan tunsi kuin koko seurakunta olisi ottanut surevan tyttären syliinsä. Samankaltaisen tuntemuksen olen itsekin kokenut toistamiseen – suru alkaa sulaa muitten myötätunnosta.

 

Isäni hautajaisissa katsoin ”metsänpojan” mäntyarkkua ja sen havukoristetta, vinoon jäänyttä ristiruuviakaan ohittamatta. Yhtäkkiä lehteriltä kajahti Veteraanin iltahuuto. Ensin silmät sumentuivat, sitten kyyneleet virtasivat.

 

Seitsemää vuotta myöhemmin äitini pellavalla päällystetty arkku liljoineen oli alttarin äärellä. Näky muistutti syntymäkotini juhla-asuista pirtinpöytää. Sen ääreen oli lapsuudessani kokoonnuttu useana sunnuntaina pyhäkouluun ja arkisin leipomaaan leipää.

 

Äidin kuolinilmoitukseen halusin toimittaja Danielle Miettisen sanat: ”Sinä tiesit, että kaikki arjen lahjat ovat Jumalan siunausta, siksi piirsit leipiisi ristinmerkin.”

 

Aino Marttila

kirkkovaltuutettu ja -neuvoston jäsen

Siikalatvan seurakunta

Vuoden 2017 kirjoitukset

Näytä/piilota aiemmat kirjoitukset

Loppiaisen merkitys 7.1.2017 Jonne Pirkola

Aamusta alkaa valo Sirkku Palola 2.2.2017

Kylvöpuuhissa Hanna Vapaavuori 16.2.2017

Lähetysterveisiä Keniasta Satu Arkkila 2.3.2017

Ravintoa monessa muodossa Johanna Hietala 30.3.2017

Pääsiäisen juutalaiset juuret Jonne Pirkola 13.4.2017

Kuka edustaa seurakuntaa Jonne Pirkola 27.4.2017

Anteeksi! Merja Jyrkkä 1.6.2017

Kastepuista kirkkokieseihin Aino Marttila 22.6.2017

Rippikoulusta konfirmaatioon Merja Jyrkkä 20.7.2017

Kesää odotellessa Elma Kesti 3.8.2017

Kuulumisia lähetyskentältä Martti Arkkila 17.8.2017

Etsikkoaikoja  Jonne Pirkola 24.8.2017

Metsän merkitys Mervi Karttunen 5.10.2017

Terveisiä Etu-Aasiasta Hanna 19.10.2017

Pappia vihkimässä Merja Jyrkkä 2.11.2017

Kuori kirkossa keskeisin Aino Marttila 16.11.2017

Vuoden 2016 kirjoitukset

Näytä/piilota aiemmat kirjoitukset

Tulevaisuus ja toivo Hanna Vapaavuori 8.12.2016

Jumalasta ja itsenäisyydestä Jonne Pirkola 1.12.2016

Kuuletko Sirkku Palola 17.11.2016

Anteeksi Mervi Karttunen 27.10.2016

Ristiä kohti Sirkku Palola 29.9.2016

Kantakaa toistenne taakkoja, Merja Jyrkkä 1.9.2016

Sadonkorjuuta, Ritva Ylikoski 18.8.2016

Uusi elämänvaihe, Juha Luokkala 11.8.2016

Hiippakunta kokoontuu Piippolassa, Timo Hakkarainen 4.8.2016

Voiko yksi ihminen auttaa maailmaa?, Jonne Pirkola 21.7.2016

Parahin rippikoululainen, Merja Jyrkkä 7.7.2016

Kuorot retkellä, Arja Leinonen 23.6.2016

Mikä ihmeen maakirkko, Aino Marttila 16.6.2016

Keväisä tunnelmia, Jonne Pirkola 2.6.2016

Lähetyskenttä kotiovella, Johannes Hyytinen 19.5.2016

Äideistä parhaimman sain, Juha Luokkala 4.5.2016

Pastori Vladimir Yakushov saapuu syksyllä vieraaksi lähetysjuhlille, Henri Oksanen 21.4.2016

Diakoniatyön terveiset, Mervi Karttunen 14.4.2016

Jeesus - portti pelastukseen, Ilkka Lehto 31.3.2016

Ihailenko voittajia, Jonne Pirkola 17.3.2016

Nimen ilmoittamisesta kasteen juhlaan, Aino Marttila 3.3.2016

Yhteisvastuukeräys on alkanut, Paula Petäjäjärvi ja Mervi Karttunen 18.2.2016

Laula Ystävänpäivänä, Elma Kesti 11.2.2016

Kynttilänpäivä, Niko Maarala 28.1.2016

Ruoasta ravintoa ja energiaa, Juha Luokkala 21.1.2016

Loppiaisesta lähetysvuoteen, Merja Jyrkkä 7.1.2016

 

 

 

Vuoden 2015 kirjoitukset

Näytä/piilota kirjoitukset

Vuoden 2015 kirjoitukset ovat 13.8. lähtien. Uudet kotisivut otettiin käyttöön 16.11.2015.

Rauhaa ja taivaan valoa 2016, Timo Hakkarainen 31.12.2015

Toivotus hyvän joulun, Merja Jyrkkä 22.12.2015

Lähetys, kenelle kuuluu, Marketta Taipaleenmäki 18.12.2015

Vapauden valtakunta, Jonne Pirkola 3.12.2015

Aasin askeleet kutsuvat kirkkoon, Johanna Hietala 26.11.2015

Uuden alku on lähellä, 19.11.2015 Eeva-Liisa Kekkonen

Arjan enkeleitä, Mervi Karttunen 8.10.2015

Jokaisella on isänpäivä, Juha Luokkala 5.11.2015

Havuseppeleestä kynttiläkirkkoon, Aino Marttila 29.10.2015

Pyhä paikka, Merja Jyrkkä 1.10.2015

Uskallanko olla heikko, Jonne Pirkola 17.9.2015

Kultaomenoita, Arja Leinonen 8.9.2015

Valtaa seuraa vastuu, Juha Luokkala 1.9.2015

Kuolema pysäyttää, Juha Luokkala 13.8.2015