Kauniita sanoja ja huolenpitoa

 

Suomessa on joskus kilpailtu siitä mikä on Suomen kielen kaunein sana. Ylivoimaisesti suosituimmaksi on noussut sana äiti. Se äänestettiin myös Siikalatvan seurakuntakerhoissa kauneimmaksi suomalaiseksi sanaksi. Kerhoissa muisteltiin, että äidit ovat opettaneet meille iltarukoukset, tutut virret jne. Äitiä oli ollut yleensä ikävä, jos oli ollut pois kotoa. Äidin opit ovat kantaneet näihin päiviin saakka.

 

Äitejä, äitiyttä ja rukousta ajatellessa muistui mieleeni tarina Pienestä ihmisestä. Pieni ihminen oli kuullut taivaan Isästä ja halusi nähdä hänet. Hän päätti lähteä etsimään taivaan Isää. Pieni ihminen pakkasi reppuun äitinsä tekemät eväät ja lähti matkaan. Kävellessä hän hyräili tuttua virttä, joka toi turvallista mieltä. Matka taittui uusilla saappailla, joita saattoi ihastella hyppiessä vesilätäköissä. Samalla hän ihasteli kaunista luontoa ja kiitti suurista lätäköistä.

 

Pian hänelle tuli nälkä. Juuri ennen eväiden maistelua Pieni ihminen muisti ruokarukouksen: ”Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme, aamen”. Pieni ihminen kulki ja kulki, mutta ei vain löytänyt taivaan Isää. Alkoi hämärtää, ja täytyi palata kotiin. Paluumatkalla surullisen Pienen ihmisen suusta pääsi syvä huokaus. Kotona nukkumaan mennessä Pieni ihminen luki äidin kanssa iltarukouksen: ”Levolle laske Luojani, armias ole suojani...” Sen tehtyä ja äidin kanssa keskusteltua hän huomasi, että oli päivän aikana kulkenut koko ajan yhdessä taivaan Isän kanssa. Pieni ihminen oli pitänyt yhteyttä taivaan Isään jutellen monella eri tavalla: laulaen, kiittäen, rukoillen ja huokaillen. Tarinassa Pienen ihmisen päivässä oli tärkeä rooli niin äidillä kuin taivaallisella Isälläkin. Kumpikin huolehtivat rakkaudellaan.

 

Näemme työssämme eri -ikäisiä äitejä. Perhekerhoissa äidit ovat ihailtavan reippaita ja reiluja kysymään ja ääneen ihmettelemään äitinä olemista ja lasten hoitoa. Eläkeikäisiltä äideiltä taas löytyy tarmoa hoitaa lastenlapset ja vapaaehtoistyöt. Ikäihmisten kotikäynnit alkavat poikkeuksetta lasten ja lastenlasten kuulumisilla.

 

Äiti on äiti, oli hän sitten minkä ikäinen tahansa. Rukouksin ovat myös äidit ennen ja nykyään muistaneet lapsiaan. Myös äidit ovat välillä huokailleet murheiden ja ongelmien keskellä, mutta heilläkin on ollut taivaan Isä rinnalla kulkemassa.

 

Elämän kauneutta ja rakkautta on äiti, mutta niin myös rukous. Rukous ja mahdollisuus rukoilla ovat rakkauden osoitus, lahja Jumalalta jokaiselle meistä. Tulevana viikonloppuna meillä on lupa ja hyvä syy rukoilla kaikkien äitien puolesta viettäessämme äitienpäivää. Voimme rukoilla yksin tai yhdessä, omin sanoin, valmiilla rukouksella tai vaikka tutun virren sanoin:” Ota Jeesus rakkahin, suojaas koti kallehin. Siunaa äitiä ja isää, heille elinpäivää lisää…”

 

 

Mervi Karttunen,

diakonissa

Siikalatvan seurakunta